Muistan yhden kerran lapsuudesta, kun meillä kävi joulupukki ihan sisällä asti. Olin pettynyt, kun ei se näyttänyt pukilta ollenkaan, ihan selvästi oli naamari päässä, ja omaa ihoa näkyi naamarin raoista sivuilta.

En tiedä, sanottiinko me lapset isälle jotain pukin käynnin jälkeen, mutta joka tapauksessa sittemmin pukki ei koskaan meille sisälle asti tullut. Joululahjasäkki jätettiin aina meidän ulko-oven viereen terassin katoksen alle. Me lapset juostiin varmaan vartin välein iltapäivästä asti ikkunassa kurkkimassa, joko säkki näkyy terassilla. Ikinä minulle ei selvinnyt, miten se säkki terassille tuli. Isä sitä ei ainakaan käynyt laittamassa, vahdittiin sitä kuin haukat, ettei päässyt livahtamaan mihinkään.

Yhden kerran löysin lahjasäkin ennen joulua, se oli jemmassa pannuhuoneen takana olevassa varastossa. En sanonut siitä mitään, mutta vahdin jouluaattona isää tavallistakin tarkemmin, että näkisin, milloin hän käy säkin siirtämässä varastosta terassille. Enkä silloinkaan saanut selville, miten se siirto tapahtui. Isä sitä ei ainakaan tehnyt. Siinä yksi salaisuus, jonka isä vei mukanaan hautaan.