Silloin, kun koulu alkoi, isä alkoi maksaa myös viikkorahaa. Se oli palkka koulunkäynnistä, ja määräytyi luokka-asteen mukaan. Eka luokalla saatiin yksi markka viikossa, toisella luokalla kaksi markkaa ja niin edelleen, mutta jostain syytä viidennen luokan jälkeen ei tullutkaan korotusta, vaan viikkorahasumma jämähti viiteen markkaan myös kuudennelle luokalle.

Minä olin yleensä melko säästäväinen rahoissani. Tai kyllä ne aina loppujen lopuksi kuluivat, mutta minusta oli kiva säästää pari-kolme viikkoa, ja ostaa sitten kerralla jotain enemmän. Viidennellä luokalla teinkin itse asiassa isän kanssa sopimuksen, että hän antaa minulle viikkorahan vain joka toinen viikko, niin että saan kympin silloin kerralla.

Yleensä raha kului karkkiin. Joskus ehkä johonkin pieneen kivaan, kuten kiiltokuviin tai nättiin kynään, mutta koska meidän kylällä ei ollut kuin yksi kauppa, jossa oli hyvin rajallinen valikoima mitään, niin useimmiten ostin merkkareita tai karkkiaskin.