Mummo opetti minut ”virkkaamaan” sormilla pitkää silmukkaketjua. Siinä tehtiin villalankaan alkusilmukka, jota pidettiin vasemmassa kädessä. Sitten oikealla kädellä otettiin silmukasta kiinni ja vedettiin se itsensä läpi ja kiristettiin. Näin syntynyt uusi silmukka taas otettiin vasempaan käteen ja niin edelleen. Oli hauskaa tehdä pitkiä ketjuja, mutta vielä hauskempaa oli tehdä niistä tauluja.

Paksun paperin päälle laitettiin ympyränmallinen kerros erikeeper-liimaa. (Voi, miten ihanalta se tuntuikaan sormissa, kun sai etusormella levittää liiman paperiin, ja sormeen jäi kerros liimaa, joka kuivui. Se oli kiva sitten repiä pois ja pyörittää palloksi.) Silmukkaketju pyöritettiin siihen liiman päälle aloittaen keskeltä niin, että spiraali jatkoi koko ajan lähemmäs reunaa. Näin saaduilla ympyröillä sitten voi tehdä mitä vain kuvioita, esimerkiksi auringon taivaalle ja kukan, jossa oli ympyräkeskus ja neljä ympyrälehteä.