Käytiin koko lapsuusaika samassa parturissa. Sen toisena omistajana oli naapurin täti, siksi kai isä sitä suosi. Isä tuli töiden jälkeen Kemistä kotiin hakemaan meidät, ja sitten ajettiin koko perhe takaisin Kemiin, sínne Parturi Ke-Vaan. Siellä aina yhden tukka vuorollaan leikeltiin ja muut sillä välin istuivat ja lueskelivat Nakke Nakuttajia siinä vieressä pöydän ääressä.

Meidän parturin tytöllä, siis naapurin tytöllä, oli kiva tasapitkä tukka, siis että ei ollut otsatukkaa. Minäkin olisin halunnut sellaisen, ja kysyin parturilta, voisinko sellaisen kasvattaa. Parturi siirsi otsatukan minun kasvoilta sivuun ja sanoi, että ei... paremmalta näyttää otsatukan kanssa. Eipä siihen sitten ollut vastaan mukisemista. Puolipitkä, eli hartioille ulottuva tukka otsiksella oli minun hiusmallini yläasteelle saakka.

Parturista ei koskaan ajettu suoraan kotiin, vaan aina ensin mentiin mummolaan näyttämään mummolle ja papalle uudet siistit kampaukset ennen kuin ehdittäisiin ne sotkea. Mummo aina kehui kovasti.